skip to Main Content
Join our 8-Day Intensive Radical Honesty Retreat in La Palma on 29 February – 8 March 2020. Book your spot now!
Väsynyt, Nälkäinen – Ja Vihainen


Väsynyt, nälkäinen – ja vihainen


Sain itseni iloiseksi kaikista niistä reaktioista, joita viime kirjoitukseni vihasta teissä lukijoissa herätti. Sain maileja, tekstiviestejä, viestejä facebookin kautta ja osa puhui siitä kasvotusten.
Ajattelen, että on elintärkeää oppia ja puhua vihasta: kuinka sen tunnistaa, kuinka parhaiten ilmaista sitä ja kuinka päästä siitä yli. Ja kuinka käyttää vihaa tienä yhteyteen, rakkauteen ja välittämiseen.

Miten teen vihasta niin tärkeän aiheen? Koska meille ei opeteta tunteidemme ilmaisua, eikä meitä juurikaan tueta siinä. Erityisestikään vihan osalta. Ajattelen, että tunneälykkyyttä – kuinka ilmaista itseämme ja kaikkia tunteitamme – tulisi opettaa kouluissa. Ja ennen sitä näyttää ja opettaa kodeissa.

Moni kysyi minulta mitä tehdä, kun tunnistamme vihamme mahdollisesti heräävän nälästä tai väsymyksestä – tai kun triggeröidymme vanhojen tapahtumien pohjalta.

Nälän ja väsymyksen osalta vastaukseni vaihtelee tilanteen mukaan. On hyvä sanoittaa asioita, kuten “Huomaan olevani nälkäinen ja kuvittelen tekeväni itseni vihaisemmaksi nälkäni takia” ja jatkaa kehon tuntemusten huomaamista ja sen jälkeen ilmaista vihaa, jos se on vielä läsnä. Toisaalta, jos syöminen tuntuu tärkeämmältä, voi syödä ensin, ja palata asiaan yhdessä sen jälkeen. Tärkeää on, ettet paina tunnettasi alas tai minimoi sitä, vaan että annat itsellesi luvan olla vihainen ja syödä ensin.

Vanhoista asioista triggeröityminen on hiukan erilainen juttu. Olemme menneisyytemme tuotteita monilla tavoilla. Innostumme, suutumme ja tulemme iloisiksi elämme aiempien, usein varhaislapsuudessa olevien, tapahtumien pohjalta. Jos meitä usein lapsena kiitellään älykkyydestämme tai meille välillisesti ilmaistaan, kuinka tärkeää on olla älykäs, saatamme sisäistää sen totena. Koemme silloin iloa ja keveyttä, kun meitä kehutaan tekemisistämme tai siitä, että olemme sanoneet jotain kiinnostavaa, viisasta, olennaista tai tärkeää. Usein emme ole kovinkaan tietoisia näistä ”totuuksistamme” tai palkitsemismekanismeista, joita lapsuudessa on syntynyt meille.

Samanlailla, jos joku ei arvosta sanomisiamme tai on eri mieltä kanssamme tai sanoo jotain, jonka tulkitsemme tuomitsevan meitä tyhmäksi tai hitaaksi tai merkityksettömäksi, tunnemme vihaa, ärtymystä, surua tai alakuloa. Tunnemme kireyttä vatsassamme, kuristusta kurkussa tai kipua vatsassa.

Positiiviset palkinnot ohjaajat meitä paljon. Ne saavat meidät esimerkiksi valitsemaan elämänkumppaneita ja ystäviä, jotka arvostavat tai kunnioittavat älykkyyttämme. Ne saavat meidät myös vieroksumaan ihmisiä, jotka eivät arvosta älykkyyttämme tai jotka ovat meitä älykkäämpiä tai kehuvat omaa tietämystään.

Mistä sinua palkittiin lapsena? Mitä tunnet kehossasi ajatellessasi sitä? Mistä sinä palkitset lapsiasi, kumppaniasi tai ystäviäsi?

Mitä tehdä näiden nopeiden, usein irrationaalisten ja usein tiedostamattomien reaktioiden ja ajatusten kanssa? Omien palkitsemis- ja reagointimalliemme huomaaminen on olennaista. Myös reflektointi on hyödyllistä: minkälaisista tekemisistä ja olemisen tavoista meitä lapsuudessa palkittiin?

Kysymys ei ole siitä, että sinun tarvitsee muuttua tai olla toisenlainen. Omien triggereiden ja toimintamallien tiedostaminen auttaa sinua olemaan onnellisempi ja olemaan vähemmän lapsuuden mallien kuljetettavissa. Voit myös olla avoimempi kaikenlaisille ihmisille ja heidän tavalleen toimia.

Mitkä ovat suurimmat triggerisi? Minkälaista olemista tai käyttäytymistä et siedä vähimmissäkään määrin toisissa? Oletko halukas tarkastelemaan niitä itsessäsi?

Toivon, että opimme myös ottamaan itseämme vähemmän vakavasti. Se on mukava tila olla. Olla sallivampi ja rakastavampi itseämme ja muita kohtaan.

Mitä muuta haluaisit tietää vihasta? Millainen kirjoitus palvelee sinua parhaiten?

Kerro minulle!

Hyvää pääsiäistä!

Tulia Syvänen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back To Top