Tänään kaikki on hyvin. Tai ainakin melko hyvin.Eilen oloni oli kipeä.Tiedätkö sellainen olo, kun ei…
Kiitos, että olit osa vuottamme!
Pete täällä. Tuulia kirjoittaa yleensä uutiskirjeet. Viime päivinä minä ja Tuulia olemme halailleet mökillä kynttilänvalossa lumipeitteisen Vaavujärven rannalla Orivedellä ja samalla olen miettinyt tätä vuotta ja järjestämiämme Radikaali rehellisyys -tapahtumia. (Tunnustan, että tämä uutiskirje on pidempi kuin Tuulian kirjoittamat ja sisältää paljon enemmän tilastotietoa!).
Meidän suhteessamme Tuulia on yleensä se, joka katsoo eteenpäin hänen ja meidän tulevaisuuteemme (tekee suunnitelmia, asettaa tavoitteita jne.) ja minä useammin katselen taaksepäin. Toisinaan olemme kuin junassa istumassa selät vastakkain; Tuulia katselee eteentulevia maisemia ja kertoo vastaantulevista asioista kun minä taas katson taaksepäin ja muistutan asioista, jotka ohitimme.
Teen itseni onnelliseksi juuri nyt katsomalla taaksepäin vuoteen 2018. Loimme uudet nettisivut ja otimme käyttöön uuden nimen “Honesty Europe”, joka paremmin kuvaa sitä, että työskentelemme yhdessä. Järjestämme nyt työpajat ja teemme muut työt suunnilleen puoliksi, myös itse työpajojen vetämisen. Kuulemme usein kohteliaisuuden, josta erityisesti pidän: että me vedämme kursseja varsin saumattomasti yhdessä ja meidän erilaiset tyylimme ja persoonamme täydentävät toisiaan hyvin.
Harjoittelijamme Jakob Eichhorn sertifioitiin Radikaali rehellisyys -kouluttajaksi tänä kesänä ja nyt hän vetää omia työpajojaan. Syksyllä tiimiimme liittyi kaksi uutta kouluttajaharjoittelijaa, Anna Haas & Sean Middleton.
Vuonna 2018 vedimme 21 useamman päivän mittaista Radikaali rehellisyys -työpajaa, joista 15 koulutimme yhdessä. Tuulia veti kolme työpajaa yksin suomeksi, kaksi työpajaa Jakobin kanssa ja yhden Radikaali rehellisyys -pääkouluttajan Taber Shadburnen kanssa.
21 työpajasta 10 oli viikonloppukursseja ja 11 retriittejä, joissa oli yövyttiin. Viime vuonna ohjelmaamme kuului kolme 8-päivän intensiivikurssia (Italiassa, Teneriffalla ja Mallorcalla), kolme retriittiä tutussa paikassa Vaavujärvellä Orivedellä, kolme Zandvoortissa Hollannissa meren rannalla, yksi Itävallassa ja yksi Kreikassa. Meillä oli kursseja kaikkiaan kahdeksassa maassa: Suomessa, Hollanissa, Saksassa, Isossa Britanniassa, Itävallassa, Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa.
Kursseista 13 oli täynnä. Kahdeksasta, jotka eivät olleet täynnä, kuudessa oli kolme tai vähemmän paikkoja jäljellä. Yhdessä työpajassa oli neljä ja yhdessä kuusi tyhjää paikkaa.
Yhteensä 300 ihmistä osallistui useamman päivän mittaisiin työpajoihimme. Paikkoja kursseilla oli yhteensä 322, joten niiden täyttöaste oli 93 prosenttia vuonna 2018.
300 osallistujasta noin 175 (58%) oli naisia, loput olivat miehiä tai itsensä muuksi luokittelevia. Suomenkielisissä työpajoissa 80% osallistujista oli naisia. Radikaalin rehellisyyden suosio Suomessa on kovassa kasvussa ja on kiinnostavaa huomata, ettei missään muussa maassa ole näin suuri osa osallistujista naisia.
Vedimme yhdessä tai Tuulia veti yksin useita Radikaali rehellisyys -iltoja, -päiviä ja -ryhmiä, joissa oli noin 270 osallistujaa.
Työpajojen ja retriittien lisäksi järjestimme ensimmäisen koskaan Euroopassa pidetyn Radikaali rehellisyys -kouluttajakoulutuksen. Yksi pelottavimmmista asioista, joita tein vuonna 2018, oli kertoa Bradille videokeskustelussa, että mielestäni kouluttajakoulutus olisi toimivampi, jos Taber suunnittelee koulutuksen sisällön ja ottaa päävastuun sen vetämisestä. Kuvittelin, että Brad suuttuisi ehdotuksestani. Hämmästyksekseni Brad suostui ja lopputuloksena oli 19 osallistujan koulutus, joka meni paremmin kuin odotin!
Negatiiviset jutut vuonna 2018? Ensinnäkin, kaksi osallistujaa lähti pois kesken kurssin (muistaakseni luku oli neljä edeltävänä vuonna). Työpajamme ei vastannut heidän odotuksiaan.
Toinen negatiivinen tapahtuma oli, miten hoidimme suomalaisen tv-dokumentaristin pyynnön kuvata yhden osallistujan kokemuksia kesäretriitillämme. Pohdittuamme ideaa kutsuimme hänet mukaan kuvaamaan. Kerroimme jo mukaan ilmoittautuneille projektista ja siitä, että heitä ei kuvata, jos he eivät halua sitä. Useampi ihminen, sekä osallistujia että muita, ilmaisi tyytymättömyytensä ideaan. Mielestäni hoidimme projektin alun huonosti. Päätimme lykätä kuvaamisen toiselle kurssille, jolloin osallistujat tietävät ilmoittautuessaan, että kurssilla on tv-kamera kuvaaamassa. Tainan tähdittämästä 11 minuutin dokumentistä tuli hieno ja se esitettiin Ylen Perjantai-ohjelmassa lokakuun lopussa. Youtubessa Haista paska, isä -dokumentti sai yli 200 000 katsojaa muutamassa päivässä. Toivon, että jonain päivänä saamme dokumenttiin myös englanninkielisen tekstityksen.
Muita huonoja kokemuksia? Vaikka olen iloinen siitä, että moni kurssi oli täynnä, se on tarkoittanut sitä, että kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet mukaan. Emme ole myöskään pystyneet vetämään työpajoja kaikissa kaupungeissa, joihin meitä on kutsuttu tai olisimme halunneet mennä. Meistä kumpikaan ei pidä ei:n sanomisesta ihmisille, jotka toivovat meidän tulevan vetämään kurssia heidän kotikaupungissaan. Aikataulumme ovat kuitenkin varsin täysiä lastemme kanssa olemisen ja työpajojen vetämisen kanssa.
Nämä tämän vuoden haasteet tulevat mieleeni juuri nyt, kun katselen nyt huurteisia mäntyjä Vaavujärvellä.
Koimme monia positiivisia asioita. Mieleeni tulevat hetket, kun ihmiset ilmaisivat itseään avoimemmin ja rehellisemmin kuin aiemmin ja pääsivät eroon vanhasta paskasta ja alkoivat elää onnellisempaa elämää. Olen erityisen iloinen lukiessani tusinoittain viestejä työpajojen jälkeen osanottajilta heidän rehellisistä keskusteluistaan läheistensä, erityisesti vanhempien, kanssa ja siitä, miten he kokevat keskustelujen jälkeen enemmän yhteyttä, anteeksiantoa ja rakkautta toisiaan kohtaan.
Rakastan tämän työn tekemistä ja Tuulian kanssa työskentelyä (vaikka hän mieluiten tekee enemmän töitä kuin minä). En koskaan kuvitellut, että muutan elämääni niin paljon kuin olen muuttanut sitä viimeisen 7 vuoden aikana. Enkä koskaan kuvitellut, että voisin työkseni tukea toisia muuttamaan elämänsä paremmaksi. Todellakin, diggaan elämääni juuri nyt…
Vuosi 2018 päättyi monilla tavoin samoin kuin vuosi 2017: osallistuimme kahden päivän mittaiselle pariskunnille suunnatulle tantra-kurssille ja vietimme joulun pyhät & uuden vuoden käpertyen lämpimään mökkiin täällä talvisessa ihmemaassa Vaavujärvellä.
Tässä vuosiraporttini 2018 Honesty Europen osalta. Kiitos, että olit mukanamme tänä vuonna!
Onnellista uutta vuotta! Toivon näkeväni sinut ja/tai kuulevani sinusta vuonna 2019!
Rakkaudella,
Pete (& Tuulia)
This Post Has 0 Comments