Tänään kaikki on hyvin. Tai ainakin melko hyvin.Eilen oloni oli kipeä.Tiedätkö sellainen olo, kun ei…
Kuka on sinun heimosi?
Kuka on minun heimoni? Missä on minun yhteisöni?
Mietin tätä palatessani juuri 12 päivän intensiiviseltä matkalta Kreikasta. Minä ja Pete vedimme viikon mittaisen retriitin Kalikaloksen holistisessa yhteisössä Kissoksen kylässä ja viiden päivän Rehellisyysheimon kokoontumisen, Honesty Gatheringin, kauniissa Damoucharin merenrantakylässä.
Tunnen kateutta, kun näen naisten postaavan facebookissa hymyileviä kuvia “tyttöjen tapaamisista”. Kadehdin ihmisiä, joilla on oma porukka, jonka kanssa reissata ja viettää aikaa. Ajattelin, että ehkä minussa on jotain vikaa, ehkä minulla pitäisi olla naisystäväporukka, jonka kanssa tehdä hauskoja ja vakavia asioita. Minulla ei ole sellaista porukkaa. Viihdyn yksin ja yhden ystävän kanssa kerralla, ja tykkään tehdä asioita yhdessä kuten kokkailla, syödä, käydä kävelyllä, kahvittella (ikuinen suosikkini), sienien tai marjojen poimimista tai museossa vierailua.
Ymmärsin yht’äkkiä, että minulla on oma yhteisöni: radikaalirehelliset ystäväni. Minulla on heihin erityinen side, niihinkin, joita en näe säännöllisesti. Meidän siteemme nimi on: “no bullshit agreement” eli “ei puhuta potaskaa” -sopimus (kaksi nimen juuri ja pidän siitä!). Minulle tämä sopimus tarkoittaa sitä, ettei small talkia tai rupattelua tarvita. Minun ei tarvitse kysyä kysymyksiä kysymisen takia, vaan siksi, että olen kiinnostunut vastauksesta. Voin sanoa, että menee hyvin tai huonosti. Voin sanoa ääneen, jos olen ylpeä itsestäni. Voin myös sanoa, jos olen mieluummin hiljaa kuin juttelen. Tämä kaikki on ihanan vapauttavaa. Voin tuntea läheisyyttä ihmisten kanssa ilman tarvetta tietää jokainen yksityiskohta heistä.
Todenpuhujat ovat ehdottomasti minun yhteisöni: aviomieheni & kouluttajaparini & yrityskumppanini Pete, muut kouluttajat ja nykyiset sekä edelliset harjoittelijamme Jakob, Anna, Sean, Arjen ja Bernie, lahjakkaat kokkimme ja ystävämme Michael ja Kasia. Ja Taina, joka suunnitteli ja toteutti nettisivumme ja oli pääosassa lyhytdokumentissa, jossa hän kertoo matkastaan Radikaalin rehellisyyden avulla. Karis, joka päivittää nettisivuja ja Instagramia sekä lähettää uutiskirjeet ja Riina, joka kuvaa ja editoi videomme.
Rehellisyysfanit, jotka ovat tulleet minulle läheisiksi työpajoissa ja niiden ulkopuolella, kuten Minna, Saija, Werner, Rüdiger, Albrecht, Xina, Chelsea, Tiina, Jenni, Jessu, Marjolein, Margo, Firdoz, Uli J., Uli S., Silke, Maikki, Anja, Simon, Annie, Pia, Tiia, Mia, Sami, Essi, Mirkka, Liisa, Rosanna, Sasha, Kate, Tony, Michael, David, Milobie, Jani, Helena, Mona, Daniel, Scott, Fiona, Andrew, Caroline, Johanna, Sharon, Gabi, Florien, Misha, Karo, Edgar, Oscar, Micha ja Andrina.
Minulla ei vieläkään ole omaa naisporukka, jonka kanssa mennä kylpylään (sanon tämän aivan tosissani, rakastan kylpylöitä – lämmintä vettä, kauniita kaakeleita, hierontaa), sen sijaan minulla on hieno naisten ja miesten joukko, joiden kanssa tunnen olevani kotona. Joiden seurassa voin olla oma itseni.
Onko sinulla oma yhteisö?
Kaipaatko “ei puhuta potaskaa” -ihmisiä?
Kenen kanssa tunnet olevasi kotona? Kenen kanssa voit rauhassa olla allapäin, surullinen tai vihainen?
—
Vuonna 2012 olin ensimmäisellä Brad Blantonin vetämällä Radikaali rehellisyys -kurssillani Pelionin niemimaahalla Kreikassa ja rakastuin siihen oitis. Viime viikolla olin siellä kuudetta kertaa (olen osallistunut ja vetänyt työpajoja siellä). Rakkauteni tuohon vehreään niemimaahan on kasvanut joka kerta.
Honesty Gathering eli “Rehellisyysfanien kokoontumisajot” oli jotain, mitä halusin kokeilla. Miten toimii kokoontuminen upeissa maisemissa vähän suuremmalla ryhmällä niin, että osanottajat voivat valita heille mieluisimman jutun samaan aikaan olevista sessioista? Sellainen festivaalin ja retriitin välimuoto.
Jokainen aamu alkoi liikkeellä ja meditaatiolla. Sen jälkeen kokoonnuimme koko ryhmän kanssa noin tunniksi jakamista ja päivän tarjonnan suunnittelemista varten. Aamupäivällä oli samaan aikaan kaksi sessioita ja iltapäivällä toiset kaksi, missä sisältöinä olivat esimerkiksi jakaminen piirissä, sisäinen lapsi, häpeä, erilaiset harjoitukset ja kuuma tuoli -työskentely. Iltaisin kuka tahansa saattoi järjestää ohjelmaa. Tarjolla oli tarinankerrontaa, tanssimista ja akupunktioesitys.
Kokoontumispaikkamme — Damouchari Hotel—on upea: rehevä ja suojaisa piha uima-altaineen ja allastuoleineen, monia istuma- ja lekottelupaikkoja oliivipuiden varjossa ja kaikki tämä vain muutaman metrin päässä merestä. Apostolos, persoonallinen hotellinomistaja ja kokki, teki meille ihania päivällisiä merenrantatavernassaan. Hellalla ja uunissa porisevat ruuat, joista saatoimme valita mieluisimmat. Minun suosikkijuttujani on istua Damoucharin valkokivisellä rannalla ja katsella punaisen auringon nousua meren ylle. Kuuntelen aaltoja ja tunnen lämpimän aamuauringon kasvoillani. Paratiisi.
Haaveilen jo seuraavan tapahtuman järjestämisestä Damoucharissa enkä tiedä, koska se tapahtuu ja millainen tapahtuma se tulee olemaan. Perästä kuuluu..
—
Vuonna 2012 olin ensimmäisellä Brad Blantonin vetämällä Radikaali rehellisyys -kurssillani Pelionin niemimaahalla Kreikassa ja rakastuin siihen oitis. Viime viikolla olin siellä kuudetta kertaa (olen osallistunut ja vetänyt työpajoja siellä). Rakkauteni tuohon vehreään niemimaahan on kasvanut joka kerta.
Honesty Gathering eli “Rehellisyysfanien kokoontumisajot” oli jotain, mitä halusin kokeilla. Miten toimii kokoontuminen upeissa maisemissa vähän suuremalla ryhmällä niin, että osanottajat voivat valita heille mieluisimman jutun samaan aikaan olevista sessioista?
Rakkaudella,
This Post Has 0 Comments